Hierojana olen kohdannut monesti asiakkaita , jotka ovat hoitaneet pitkäaikaisia ja äkillisiä oireitaan kylmällä ja kuumalla kotioloissa. Monesti asiakkaille on epäselvää kumpaa tulisi käyttää missäkin tilanteessa. Aihe kiinnosti itseänikin enemmän, joten perhehdyin muutamaan tutkimukseen ennen kirjoittamista. Pureudutaan tässä kirjoituksessa eri tapauksiin ,mihin näitä hoitomuotoja voisi soveltaa.
Käsitellään aluksi kylmän ja kuuman fysiologisia vaikutuksia kehon eri kudoksissa. Näihin jokaisen oma keho reagoi eri tavalla, joten on huomioitava molempien hyvät ja huonot puolet. Pääosassa tapauksista kylmä on hyvä tuoreisiin vammoihin ja kuuma pitkäaikaisiin kireyksiin ja kolotuksiin,
Kylmähoito vaikuttaa kehoon laskemalla turvotusta ja turruttamalla kipureseptoreita. Sen takia se on oiva työkalu venähdyksiin , tulehduksiin ja muihin äkillisiin vammoihin. . Kylmä ei kuitenkaan nopeuta paranemista ,vaan sen tarkoituksena onkin hillitä kiputilaa. Kylmähoidettavat alueet ovat usein kosketusarkoja ja iho on kuuma, turvonnut ja punoittava. Varsinkin näissä tapauksissa lämpö voi vain pahentaa oireita.
Kylmällä on myös negatiivisia vaikutuksia kudoksiin. Se lisää lihasjännitettä liian tiheään käytettynä. Jos esimerkiksi olet horkkainen ja aloitat hoidon kylmällä, se todennäköisesti aiheuttaa alueelle lisää jännitettä johtuen hermostollisesta vasteesta.
Esimerkkejä kylmähoidosta:
-Avanto
-Kylmäpakkaukset (pakastimesta soveltaminen)
-Kylmä suihku
-Jää ( Jonka voit tehdä itse laittamalla pahvikupin puolilleen vettä joka pakkaseen. Jäädyttyä revi yli puolet pahvista pois jolloin käteesi jää lämmin pahviosa, jolla on mukava käsitellä oirealuetta)
Lämpöhoito vaikuttaa kehoon rauhoittamalla hermostoa ja lisäämällä liikkuvuutta kudoksiin. Tämä voi lievittää jännitteestä aiheutuvaa painetta ja kipua oirealueille. Lämpö myös kiihdyttää alueen aineenvaihduntaa vilkastuneen verenkierron avulla. Lämpöä voisi siis käyttää esim. pitkäaikaisissa hartiaseudun tai alaselän kiputiloissa.
Lämmön negatiiviset vaikutukset koostuu sen hyvistä vaikutuksista liiallisesti käytettynä. Verenkierron edistäminen tulehdusalueella lisää tulehduksen oireiden voimakkuutta. Eli lämpötyynyn laittaminen alaselän alle ja nukkumaan ei ehkä olekkaan se tehokkain ratkaisu.
Esimerkkejä lämpöhoidosta:
-Sauna
-Kuumat kylvyt
-Lämpöpakkaukset
-Kauratyynyt
Edellämainittuihin lämpöhoitoihin on hyvä lisä yhdistää kevyt venyttely jälkikäteen tai vaikka saunanlauteilla!
Kylmän ja lämmön vaikutuksilla ei kuitenkaan päästä syvälle. 2cm syvyydessä lämpötilan vaihtelut jää keskiarvollisesti noin 4 asteen tuntumaan alaselän alueella. 4cm syvyydellä vaikutus on lähes olematon. Tämä johtuu ihmisen tehokkaasta lämmönsäätelyjärjestelmästä, joka rupeaa vilkastuttamaan verenkiertoa ja hikoilua.
Rasvakudos tulee myös ottaa huomioon näissä hoitomuodoissa. Rasvakudos on tehokas tapa suojautua kylmältä. Miettikää vaikka eläimiä ( hylkeet ja mursut). Eli vaikutus jää silloin rasvakudokseen, jos sitä on sopivasti liikaa.
Kuinka kauan alueita tulisi hoitaa?
Kylmä- ja kuumahoitojen pituus suoritettuna pakkauksilla on noin 10 minuuttia kerrallaan sopiva. Sen jälkeen on hyvä antaa kudoksen palata normaaliin lämpötilaan , jossa menee noin 20 minuuttia. Tätä voi toistaa useaan kertaan peräkkäin pitkin päivää. Jään kanssa hoidettaessa puhutaan 1-3min ajanjaksoista tai kunnes alueella alkaa syntyä pistelyä. Näin varmistutaan hoidon turvallisuudesta.
Tutkimuksessa hoidettiin alaselän aluetta kylmä- ja kuumahoidolla 2x20min/pv reilun kahden viikon ajan. LIsäksi on suotavaa mainita että heille määrättiin tulehduskipulääkkeitä mukaan hoitoon ensimmäisen viikon ajan , koska tutkimus oli ortopedisen klinikan toteuttama. Yhdelle kohderyhmälle määrättiin pelkästään tulehduskipulääkkeitä viikon ajaksi. Kylmän tai lämpöhoidon yhdistämisen vaikutus oli selkeästi nopeampi ja tehokkaampi kivunlievitykseen verrattuna pelkkään kipulääkeryhmään kahden viikon ajanjaksolla.
Yhteenveto
Kylmä ja kuuma hoidoista on loppujenlopuksi vähän tutkimustietoa. Niiden vaikutuksista ollaan kuitenkin voitu osoittaa kivunlievitystä oireisiin esimerkiksi alaselän alueella. Hyviä näistä tekee kuitenkin helppo saatavuus ja lievät sivuoireet.
Jokaisen keholla on oma hermostollinen vaikutus kylmään ja kuumaan. Sen takia tulisi kokeilla kumpaakin vaihtoehtoa ja todeta kummasta saa itselleen paremman vasteen. Kummastakin saa kuitenkin parhaat hyödyt irti säännöllisesti käytettynä.
Lähteitä:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4225921/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16437495/
Ilari Kuikka