Päänsärkyä esiintyy lukuisina eri muotoina ja sen aiheuttajat voivat vaihdella lihaskireyksistä aina hormoonitasapainon heittoihin. Päänsärystä tuleva kipu johtuu hermoston, lihasten, verisuonien, luiden, luukalvojen ja muiden rakenteiden yliaktiivisuudesta tai toimintahäiriöstä. Itse aivot eivät tunne kipua, koska siellä ei ole kipureseptoreita.
Erilaisia päänsärkyjä ovat esimerkiksi:
Migreeni
Ponnistus,- ja jännityspäänsärky
Riippuvuudet tai niiden vieroitusoireet, kuten kofeiinin käytöstä
Hormonaaliset päänsäryt esimerkiksi kuukautismigreeni
Nestehukan aiheuttama päänsärky (kunnon krapula!)
Särkylääkepäänsärky
Käsitellään lihasperäisiä päänsärkyjä eli ponnistus,- ja jännityspäänsärkyjä. Jännityspäänsärky on yksi yleisimmistä päänsäryn muodoista. Se aiheutuu kaulan, niskan, päänahan ja hartiaseudun jännitystiloista. Kipu on yleensä melko maltillista ja esiintyy ohimoiden alueella pantamaisena. Päänsärky on tässä melko jatkuvaa, mutta ei häritse pahemmin yöunia.
Ponnistuspäänsärky on taas yhdistetty enempi verenpaineen nousuun ja suonien laajentumiseen, joka aktivoi päänsäryn keskinkertaisena tai voimakkaana. Sen voi laukaista esimerkiksi urheilu, yskiminen tai aivastelu. Kestoltaan se on muutamasta tunnista pariin päivään.
Hieronta on suosittu hoitomuoto näihin päänsäryn muotoihin. Hieronnalla saadaan aikaan mekaanisia vaikutuksia alueelle. Se vilkastaa nestekiertoja ja purkamalla lihasjännityksiä saadaan liikeratoihin parannusta. Hieronnalla on myös hermostoa rauhoittava vaikutus, joka purkaa stressiä. Stressillä on tapana tuoda hartiarenkaan alueelle lihasjännityksiä (hartiat korvissa), joiden hoitamisella on positiivinen vaikutus kyseisiin kudoksiin ja koettuun kipuun.
Nopea kertaus hieronnan hyödyistä päänsärkyä vastaan:
Parantaa lihasten ja nivelten liikerataa
Kiihdyttää pintaverenkiertoa ja lymfanestekiertoa
Rauhoittaa hermostoa
Laukaisee jännityksiä ja kiputiloja lihaksissa
Seuraavaksi tarkastellaan yleisimpiä lihaksia, jotka voivat aiheuttaa päänsärkyä. Kaikkia en luetellut, eikä jokaista lihasta ole kuvassa, mutta yleisimmät lueteltuna seuraavaksi. Alempana olevasta kuvasta voi tutkia niiden sijaintia.
Pään ja kaularangan alueella olevia lihaksia, jotka voivat aiheuttaa päänsärkyä:
Epäkäslihas (trapezius)
Lavankohottajalihas (levator scapulae)
Niskarusetin alue eli kallonpohjan seutu
Päänkääntäjä,-ja päänohjaslihas (splenius,- ja semispinalis capitis)
Päännyökkääjälihas (sternocleidomastoideus)
Kylkiluunkannattajalihakset (scalenes)
Kallon alueella:
Purentalihaksista esimerkiksi ulompi puremalihas ja ohimolihas (masseter ja temporalis)
Päänsäryssä tulee myös tarkastella hartiarenkaan asentoa. Niskan ja kaulan lihakset ovat usein pääkipujen aiheuttajina. Nämä lihakset voivat ylikuormittua, joko lihasten yliaktiivisuudesta tai niiden passiivisuudesta. Hartiarenkaan asento vaikuttaa suoraan niskan toimintaan ja kuormitukseen. Itseasiassa pään asento lähtee rakentumaan ihan jalkateristä asti, joten myös lantiolla ja jaloilla on suuri merkitys tähän asiaan.
Pään eteenpäin työntymisestä puhutaan paljon, mutta syystäkin.Termejä on emännän kyhmystä someniskaan, mutta sama se tuleeko toistuva rasitus hutun keitosta vai puhelimen käytöstä.
Ihannetapauksessa pää lepäisi hartiarenkaan päällä. Silloin kaulan ja niskan lihakset hienosäätäisivät liikettä kaularangan ympärillä, eikä isojen lihasten tarvitsisi puuttua pään kannatteluun. Heti kun pää karkaa eteenpäin, niin esimerkiksi epäkkäiden tarvitsee tehdä ylimääräistä työtä, joka voi johtaa juuri päänsärkyjen syntyyn.
Täytyy kuitenkin muistaa, ettei oireet synny siitä, että lihaksia käyttää tai liikuttaa. Ne on ne toistuvat, staattiset asennot ja kuormitukset, jotka alkavat pikkuhiljaa vaivata. Varsinkin jos omaan arkeen ei sisälly aktiivista liikuntaa tai elämäntapaa. Siinä vaiheessa työpäivän jälkeinen epäsäännöllinen 5-10minuutin venyttely ei välttämättä riitä kompensoimaan vuosia kestäneestä toimistotyöstä aiheutuvaa kuormitusta. Liikeradat alkavat heiketä ja pää työntyy monella juuri eteenpäin kohti näyttöä. Silloin oireetkin alkavat vaivata tiheämmin, kun alueelle tulee näitä staattisia ja pitkäkestoisia kuormituksia.
Miten lihasperäistä päänsärkyä voi lähteä taltuttamaan?
Noh ne on näitä perusjuttuja!
Liike. Venyttely, vahvistaminen ja liikkuvuusharjoitteet. Tasapaino tässäkin on tärkeää. Aina kehonhuolto ei tarkoita venyttelyä. Lihaksia voi myös vahvistaa ja staattisten venyttelyjen sijaan voi kokeilla dynaamista venyttelyä. Tässä kannattaa kääntyä aluksi ammattilaisen paikkeille, jos kokee oman tietotaidon riittämättömäksi. Fysioterapeuteilta saa hyvät ja kattavat liikepankit.
Manuaalinen käsittely: Hierojien, osteopaattien ja kiropraktikkojen suorittamat käsittelyt. Me ammattilaiset teemme alueelle liikettä, hoidamme kipuja ja liikeratoja, muokkaamme kudoksia ja aktivoimme kehon järjestelmiä. Käynnit ammattilaisilla on hyvä startti päänsäryn hoitamiseen. Pystymme kohdentamaan käsittelyn hyvinkin pieniin alueisiin, joihin venyttelyllä ja omalla kehonhuollolla on vaikea päästä.
Uni ja ravinto: Näissä asioissa laatu, määrä ja säännöllisyys.
Lisäksi loppuun suora lainaus terveyskirjastosta liittyen välittömään hoitoon hakeutumiseen.
''Hoitoon on syytä hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita, kuten
hermoston oireita (tunnottomuus, halvaus, kouristukset, puhehäiriöt), tajunnanhäiriöitä
yleistilan heikkenemistä
oksentelua
niskan jäykkyys: ei saa leukaa rintaan
korkea kuume.
Samoin päähän kohdistuneen vamman jälkeinen vähäistä jomotusta voimakkaampi ja varsinkin vamma-aluetta laajemmin tuntuva särky on aihe hakeutua välittömästi lääkärin tutkittavaksi.''
Kuva: <a href="https://www.injurymap.com/free-human-anatomy-illustrations">Injurymap</a>
I.K
Comments